PERHOKALASTUSSEURA COCK JOSEPHS
Unettomina öinä interpenttiä kahlaillessa ja eri perhokalastusfoorumeita lukiessa on tullut ajoittain mieleeni että osallistuisin jonkin perhokalastusseuran toimintaan. Lähtökohtaisesti ihminen kai kaipaa sitä kollektiivisuuden tunnetta kun oksentaa omiensa kanssa.
Valitettavasti itse olen törmännyt muutamaan ongelmaan, jotka eri seuroihin liittyvät, tai ongelmiin jotka liittyvät liittymiseeni kyseisiin seuroihin. Epäselkeästi ilmaistu, eikö? Lienee syytä eritellä siis tässä:
1. Paikkasidonnaisuus
Moni perhokalastusseura, niinkuin toki myös muutkin harrasteseurat ovat yleensä alueellisia, joskus pienenkin alueen asujille tarkoitettuja. Ei ole hyvä liittyä toisen paikkakunnan seuraan, vaikeaa se. Tämähän on luonnollisesti syytä siitä, että vaikka inehmo laumasieluinen olento onkin, on kivempaa kuulua poppooseen johon edes osittain kuuluu jo valmiiksi, vaikka sitten edes kulttuurisiteen vuoksi. Tai kavereiden. Ei väheksytä niitäkään. Muodollisesti järjestäytyneen seuran on toki helpompi toimia, mikäli sen jäsenistö on samalla alueella, voidaan kokoustella kivasti ja puheenjohtajaa vaihdella. Tai pitää sama puheenjohtaja 624 vuotta, jos huvittaa.
2. Oma ujous
Edelliseen liittyen, olen arahko tapaamaan uusia ihmisiä. Pelottaa mennä tuntemattomien seuraan. Entäpäs jos ne tuijottaen laittavat? Pihalle nauraavat vielä.
3. Ei ole seuraa
Kohdat 1 ja 2 huomioituna; itseä arastuttaa, eikä paikkakunnalla edes seuraa ole. Mitenkäs sellaiseen liityt? Et liity. Tai voi olla että alueella on joku kerho joskus ollut, nyt toiminta on tyrehtynyt tai toimii niin salassa ettei siihen ole liittyminen.
4. Penseys
Kohdasta 3 suora jatkumo. Paikallinen seura on mutta kun siihen ovat kuuluneet jo Jokke ja Manu ja Ripe (nimet keksittyjä), kaikki kahdeksantoista vuoden ajan, ei seuraan haluta enää uusia, ventovieraita ihmisiä. Mahdollisesti kapinallisesti käyttäytyisivät uudet, kerhoilloissakin pitäisi suklaapisarakeksien sijasta olla joskus viinerit. Hyi.
5. Raha
Se maailmaa pyörittää. Joissain kerhoissa on itselle jokseenkin kohtuuttomat jäsenmaksut tai liittymishinnat. Yleensä tämä liittyy kohtaan 4. Valitettavasti. Varsinkin nuorempia harrastajia asia karsii kovasti.
Mikä lääkkeeksi?
Koska olemme erilaisia entisiä nuoria, kalakaverini kanssa vitsailimme ja perustimme oman Perhokalastusseuran. Cock Josephs. Kummeli-huumoriin vihkiytyneempi lukija ymmärtänee heti mistä tämä nimi on englanninnos. Välittömästi illistelyn lomassa kerholle luotiin oma sivu Facebookkiin ja jäsen J kirjoitti esittelytekstinkin:
Perhokalastus on laji joka saa hiljaisen ukonjörrikänkin toiselle mokomalle puhumaan, yhdistävä tekijä monelle oliolle.
Tämän tarinan alku on jo viime vuosikymmenellä Kuopion kylällä, jossa perhokalastuksesta ei puhuttu sanaakaan, mutta tällä hetkellä perhokalaseura Cock Josephsin muodostavan parivaljakon kaksi kaverusta asustelevat Suomen Lapissa, josta seuran varsinainen tarina alkoi kesällä 2015.
Vapa(a)-aikaa kun on töiden lomassa riittävästi, tulee hyvälle harrastukselle antaa aikaa niin paljon kuin vain on mahdollista, mikäpä siihen on parempi tapa kuin viettää se sääskien ja polttiaisten syötävänä koskien ja nivojen reunamilla tai vaikka keskellä uomaa jos siltä tuntuu. Kaverin kanssa kaikki on mukavampaa, ja tästä kahdestaan kalassa kulkemisesta on muodostunut jo ex-tempore-tyylinen kalareissuihin lähtevä parivaljakko, Cock Josephs. Tämä kaksikko kalastaa, puhuu mitä sattuu ja käyttää surutta lippalakkeja ja mustaa huumoria. Tylsää kalareissua ei vielä ole ollut, eikä varmasti koskaan tule olemaankaan. Kireitä!
-J
Kannustaa saa. Tai liity vaikka mukaan, Suomi on suhteellisen vapaa maa. Osta kaunis lippis tai varasta joltain alakouluikäiseltä tytöltä, ole valmis tanssimaan kahluuhousuissasi ja luovu mököttämisestä. Elämä on liian lyhyt kiukutteluun. Jäsenmaksuja ei ole, asu missä huvittaa, pukeudu ja perhokalasta omalla tyylilläsi (paras tyyli on huonosti), seurailtoihin ei ole pakko tulla mutta kahville tai kalalle saa tulla. Ikä-, sukupuoli-, rotu-, raha-, ja sensuellivapaa yhdistys. Eikä ole edes yhdistys.
On se lystiä kun aikuisia miehiä naurattaa. En kadu.
Petteri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti