8/100 Tuulijoki, Kolari
Täysin ennalta tuntematon paikka oli kyseessä. Ylläsjoen harhailu antoi karttaa lukiessa olettaa että lähistöllä voisi olla muitakin kivoja pieniä jokikohteita. Ja olihan niitä!
Vain noin kilometrin päässä, metsän keskellä sijaitsi Tuulijoki, eräs Ylläsjoen ylempi haara. Ensimmäinen käyntipäivä kohteessa oli jo syyskuun loppua mutta interpentin tietojen mukaan joessa ei ole rauhoitusta (taimenet toki kannattaa silti laskea takaisin, kuturauha se pittää olla), joten harjuksen kimppuun kävi tiemme.
Muutoin joki on toisinto Ylläsjoesta, sillä erotuksella ettei mökkiasutusta näy eikä kuulu vaan tunnelma on paljon erämaisempi. Soiset ja pusikkoiset rannat edellyttävät viitseliäisyyttä rämpimiseen mutta jo muutamassa minuutissa kalastettavia kohtia löytyy mukavasti.
Allaolevassa kuvassa on innostunut, pöllästynyt kalakaveri ja koko kauden 2016 suurin harjus. Voidaankin todeta käyntikohteen vähintäänkin yllättäneen satunnaiset kalastelijat!
Arvioksi siis:
Luvat: Metsähallituksen Länsi-Lapin viehelupa. Edullinen on se.
Saalis: Suurikokoista! Kuvassa ei komeile päivän ainoa saalis kuitenkaan.
Paikalle pääsy: Autolla suhteellisen lähelle, hitunen rämpimistä.
Palvelut: Ei ole. Tuo omat. Ota hyvät eväät.
Tappiot: Taas muutama perho. Onpa talvelle tekemistä.
Kalan kilohinta: Tällä reissulla oli kala halpaa! Melkein itku pääsee. Minulta. Sillä minä en saanut mitään. Tietenkään.
Tunnustan että paikka on jäänyt omaan mieleen vahvasti. Erämaan tuntuma, vähäisesti kalastettu joki, saalistakin (joku muu) sai. Niin paljon on Tuulijoki jäänyt kummittelemaan, että tiedän sen olleen vielä eilen jäässä. Lunta oli runsaasti.
t. Petteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti