Perhokalastuksellinen talviuni. Lunta maassa, joet jäässä, tai ainakin niin suurten kinosten takana ettei tee mieli lähteä tarpomaan pusikoihin. Eikä kyllä huvita häiritä taimenparkojen kutukarkeloiden satoa. Niinpä sitä vajoaa nojatuoliin, masentuu ja muistelee avovesien aikaa.
Tehdäänpä vähän tässä vaiheessa tiliä kaudesta 2017.
Kausi alkoi varhain. Talven aikana kuume oli noussut ja avovettä oli etsittävä vaikka väkisin! Hullunhauskan kalakerhomme Cock Josephsin ongelmanahan on että samanmielisiä olemme kaikki kaksi meitä jotka jäseniksi tunnustaudumme joten asia ratkottiin jo 2. päivä huhtikuuta hyppäämällä autoon, ajamalla Jäämerelle kahlaamaan kuukelit sinisiksi. Ja illaksi kotiin. Tehkääpä perästä.
Kalaa nyt ei tietenkään tullut, mutta lystiä oli!
Sitten odotettiin jokien aukenemista..
Tai ei oikeastaan. Koska pakottava tarve oli, olihan sitä juoksenneltava hankien keskellä, ojalla jos toisellakin. Karttatalkoilla tuli etsittyä lähiseutujen virtavesiä joissa oli luvallista käydä. Mutta se lumi suli niiiiin myöhään keväällä. Tulipa silti käytyä.
Kesä taas meni vauhdilla. Piipahteluja tuli tehtyä sinne sun tänne mutta jotenkin jäi itselle vajaa olo? Jotenkin kesässä ei tuntunut olevan tarpeeksi päiviä. Kesän parhaita hetkiä oli synnyinseutujen Konnus. Oikea Savon kesä.
Kausi vain tuntui tänä vuonna loppuvan niin aikaisin. Viimeinen reissu oli jo elokuun puolivälissä Simojoelle ja sitten.. siihen se tältä kesältä jäi. Omaan elämään sijoittunut seikkailuretki muutoksien perässä (niin työtä kuin kotia) verotti aikaa rakkaalta harrastamiselta. Aikaa ei tuntunut olevan. Ei kalastukseen eikä perhojen nypläämiseenkään. Miksi?
Sitäpä tässä on turha harmitella. Uusi kausihan alkaa pian. Ja nyt juuri kuumottaa sidontasormia. Rasiaan tuli tehtyä joku aika sitten menneen kesän tehopeliä useampia kappaleita, eivät pääse loppumaan ne nyt. Koska en salaile, laitan tähän ihan kuvankin.
Tiiättekös... Pikaisella laskennalla tässä, lohikauden alkuun on 165 yötä, sitä ennen aukenee Äkäsjoki jo 16 päivää aiemmin, pari hyvää paikkaa jo 134 päivän kuluttua... ja Jäämerihän on nytkin sulana! Ja Vianta. Ja vaikka Muuramenjoki? Siitä en ole vielä kirjoittanutkaan...
Nyt ylös nojatuolista, verkkokauppojen sivut auki ja kaikki pikku nippelit sekä sidontacermekset esille. Kartat oli missä? Nyt on hoppu, perhokalastukselle on aikaa vain loppuelämä, kiire!
- Petteri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti